No, niin. Elikkäs olen ollut tämän piinaavan flussan pauloissa parisen viikkoa. Alku viikosta kävin lekurissa ja sain sitten kuurin poskiontelon tulehdukseen. Tulipahan oikeastaan tarpeellinen pikku tauko agilityyn. Ollaanhan kuitenkin painettu sata lasissa keväästä lähtien. Narttu koirille, kun tuo tauko tulee aina luonnostaan juoksujen takia vaan uroksilla on toinen juttu. Ollaan vaan hissukseen käyty pienillä lenkeillä ja sen kyllä koirista huomaa. Virtaa on molemmissa kuin pienessä kylässä. Onneksi kuuri on tehonnut ja jaksan taas touhuta koirien kanssa vaikka mitä.

13 päivä ja perjantai. No mitäs siitä? Illalla käytin Lennin koira hierojalla. Kun sen selkä oli jumissa takaosasta. Ja jumissa olikin, onneksi jumit saatiin hierottua pois ja seuraavana päivänä Lenni oli kuin eri koira. Hierojalta saatiin kotiin kädestä pitäen näytetyt venyttely ohjeet. Joita sitten teemme kotona. Toivottavasti en tartuttanut flunssa tautia Mariaan.

Tiistaina oli sovittu, että Tiia katsoo meidän kontaktit, kun ei silloin lauantaina päästy tämän flunssan takia kontrolli kerralle. Ensin otettiin kaikki kontaktit niin että Tiia piti Lenniä hihnassa. Sitten Tiia sanoi, että päästäppä Lenni irti ja otetaan kontaktit ilman hihanaa. Aloitettiin puomista. Eka kerran Lenni meni pipariksi, toisen kerran Tiia näytti sormella tarketilla olevaa makupalaa ja Lenni pysähtyi oikein. Kolmannella kerralla Tiia vain katsoi sivusta ja teimme nappi suorituksen. Lenni pysähtyi oikeaan paikkaan katsoi minua ja lähti putkelle käskystä. Putki vähän hämäsi Lenniä, se meni putkeen, mutta kääntyi putksesta takaisin. Tämä kun oli eka kerta etta joku este on kontaktin jälkeen. Kokeilemme jatkossa putkea ja yhtä hyppyä kontaktin jälkeen.

Seuraavaksi otimme A:n vapaana. Eka kerran Lenni tuli vauhdilla alas ja kontaktista ei ollut tietoakaan tarketti liian lähellä. Tiia siirsi tarkettia kauemmaksi ja otimme uudestaan. Silloin Lenni pysähtyi, mutta ehkä hivenen liian alas. Tiia siirsi taas tarkettia lähemmäksi, yhden jalan mitan päähän ja otimme taas uudestaan ja jes! Lenni pysähtyi kuin malli oppilas oikeaan paikkaan.

Viimeiseksi otimme keinun vapaana ja se meni oikein eka kerralla.

Saimme Tiialta henkilökohtaiset kontakti harjoitus ohjeet. Mm. harjoittelemme etäisyyttä eteen ja sivulle (siis Lennin on pysyttävä paikoillaan ja minun liikuttava Lennistä kauemmaksi eteen ja sivulle) Harjoituksia teemme vielä hihnassa avustajan kanssa, mutta meidän pitää (tai saimme luvan) ruveta ottamaan kontakteja myös irti ja yhdellä esteellä jonka jälkeen palkkaus.

Tiia tuumasi, että on tosi mukava nähdä kuinka innokas Lenni on ja että varmaan menee vauhdikkaasti miniluokan radat. Hmmm.... kyllä lämmitti kovasti sydäntä.

Otto valmistautuu sunnuntain ekoihin näyttelyihin. Pesin sen eilen illalla. Ja täytyypä sanoa etten ole koskaan pessyt ja föönannut noin helppoa koiraa. Suihkussa se vain seisoi paikoillaan, ei inissyt tai hötkyillyt pesusta pois. Samoin kun, rupesin sitä kuivaamaan föönillä se vain seisoi paikoillaan.Siis käsittämätöntä?????  Kukaan aikaisemmista tipsuistani ei ole tykännyt pesusta tai kuivaksesta Lenni mukaan lukien. Otolla oli kyllä sellainen ilme, että tee minulle mitä vain niin ei paljon purista hyh..... No nyt se näyttää ihan paksupepelle toivottavasti karva kerkee laskeutua sunnuntaihin mennessä.

Illalla suuntaamme hallille kontakti harkoihin ja viikonlopun vietäämme Lennin kanssa Päivikin agility valmennuksessa. Otto on lauantaina mummon luona hoidossa ja sunnuntaina Otto kurvaa Hannan, Jaanan ja Tyynen kanssa Tuusniemen näyttelyihin. Ilmoitin muuten pojat maaliskuun tipsu erkkariin, Lennistä vaan lähtee karva, jotta katsotaanpa onko sillä näyttelyn aikaan karvapeite yks ritiin kaks?????

Toivottavasti ei oo kauheesti kirjoitus virheitä, koettakaa saada selvää. En jaksa nyt tarkistella kirjoittamaani. Pitää lähteä poikien kanssa ulos nauttimaan kevät auringosta.