Lennin ja Oton välillä kismailu alkoi uudelleen 3-4 vkoa sitten. Tappelut keskittyivät pääasiassa yöhön. Meillä kaikilla tuntui olevan hermot kireällä ja minä aivan rätti poikki väsynyt. Siinä levollinen yöuni kyllä katoa taivaan tuuliin, kun heräät erottelemaan tappelevia koiria. On mietitty Lennin kemiallista katsroimista ja lopullista katsroimista........ja Oton kodin vaihtoa? Puoli vuotta sittenhän meillä oli vastaava tilanne jolloin Lenni rökitti Ottoa mennen tullen. Asia korjaantui, kun aloin korstamaan laumanjohtajuuttani, mutta, mutta.....tälle rähinälle ei tunnu tulevan loppua. En tiedä alkoiko Lennin matsoilu, tässä lähellä olevan juoksuisen nartun merkkailun takia?       

 Tässä on kuulkaa hammasta purtu yhteen ja vollotettu tuon tuostaan. Sillä Pikku-Otto Pikinenä muuttaa huomenna uuteen hyvään ja rakastavaan perheeseen.  Heihin tutustuimme aikoinaan ensimmäisten tipsujemme kautta. Maanantaina käytiin Pirkon Oton sijoituskasvattajan kanssa heillä kylässä ja eilen kävin sitten Oton kanssa kahdestaan tutustumassa uuteen kotiin. 

Otto oli siellä kuin kotonaan. Otto sai heti pojista kaverit ja ah, sitä ihanaa makkaraa. Toinen pojista antoi Otolle puruluun ja Otto paineli sitä syömään pöydän alle innoissaan. Poikien pehmoleluja Otto kerkesi kannella jo useaan otteeseen nuorimman pojan huoneesta. Vähän ihmeissäänhän Otto oli sillä tutkittavaa oli niin paljon. Kun oli pois lähdön aika, Otto paineli takaisin pöydän alle puruluun luokse. Otto tuli mun luo kun sanoin, Otto nyt lähdetään kotiin, mutta vielä kerran se mietti, että lähtiskö vai ei.

Viime tiistain treenit jätettiin väliin, kun olin niin väsynyt . Tällä viikolla olikin sitten Vitikaisen Tiian valmennus kerta. Mietiskelin, että lähtiskö vai ei ja hyvä oli kun mentiin!!!! Aiheena oli kontaktit. Tämän treenin päätteeksi huomasin olevani iloinen ja aivan onnessani. Viime päivien synkistelyn keskellä koin aivan mahtavan onnitumisen tunteen. Treeni meni niin putkeen, mä osasin, mä osasin!!!!!!! Niistot (joita kokeilitiin eka kerran), jaakot, persjätöt kontakteilla ja hypyillä, pakkovalssi ja mikä parasta niin vauhdikasta meno oli, että meikäläinenkin joutui heittäämään pipon pois, kun otsa oli ihan hiestä märkänä. Jippi,jaeh,jeee!!!!!!!

Huominen on kamala päivä, mun sydän revitään kahtia........ikävä, kaipuu tulee olemaan kauhea mun oma RAKAS PIKKU-OTTO