Hurrrr.....kylläpä 14 asteen pakkanen pienen tuuleen kera tuntuukin kylmältä, vaan eiköhän siihen taas totu. Ja luntakin on vähän maahan saatu ja on niin kivan valoisaa. Viime maanantaina oli kolmas Kekoa tapaaminen Kuopio hallilla. Tehtiin juoksu ja koordinaatio harjoituksia. Oikein kivat treenit oli. Olen ollut vähän laiska tämän alku talven osalta tekemään töitä oman kunnon kohottamisen osalta. Mutta nyt on jo jotain tehty ja jumppaan pitää tässä aikaa varata.

 

Tiistaina tehtiin oman ryhmän kanssa vauhdikkaita pujottelu harjoituksia, myös pöytä oli osana treeniä. Nyt kunolen vähän hiffanut tuota omaa liikkumista, niin eka pätkältä sain kommenttia "hei sähän juoksit"!!!!! Tuntuu kyllä ihan erilaiselle koko ohjaaminen, kun vauhtia on. Se on jotenkin helpompaa ja taas sitten vaikeampaa. Ei pidä rynniä Lennin eteen, pitää maltaa odottaa joissain tilanteessa Lenni mukaan ja sitten pitää taas juosta täysiä ja ohjata, eikä olettaa. Pöytä sujui suhinan avulla hyvin. Jaakotkin onnistui osittain mainiosti ja sitten taas ei !!! Ohjausvalinnat ei aina osuneet kohdalleen, niin kuin vika treenissä pöydän jälkeen tein ennakoivan valssin joka hidasti Lennin ja oman vauhdin. Vaan tässäpä sitä mennään eteen päin opittaan ja opitaan. Kivat fiilikset jäi illan treenistä ja Lenni oli ihanan innokas!!!!

 

Perjantaina mentiin hallille treenaamaan vain kontakteja. Onneksi Hanna lähti silloin mukaan sillä kentällä ei ollut yhtään kontaktia valmiina. Puomi piti kasata, siirtää keinu ja A kentälle. Eipä olis kyllä yksin onnistunut. Nyt vaan treenataan kontakteja Tiian neuvon mukaan. Makupala aina kontaktin päässä ja toistoja toiston perään. Lenni on hiukan epävarma alastulojen suhteen, missä sen pitää pysähtyä. No, tehdään kontakti treeniä aina erikseen ja jospa ne parin kuukauden päästä olis taas ukkelin mielessä, niin kuin viime talvena.

Lennistä on tullut ihan eri koira kun se jäi yksin. Se on paljon sosiaalisempi muita ihmisiä kohtaan ja jotenkin paljon iloisemman oloinen. Se kantaa kotona mulle leluja heiteltäväksi ja on niin hellyyden kipeä. Jännä miten se on niin erilainen? Perjantaina soittelin Oton kuulumisia ja hyvin siellä on mennyt. Otto kuuluu jo vakiokalusteeseen. Otto ei ole tehnyt mitään tuhoja. Torstai-iltana, kun muu perhe oli ollut yhden poikien joulujuhlaa katsomassa, niin Otto oli pistänyt bileet pystyyn. Otto oli saanut auki eteisen liukukaapin oven ja tyhjentänyt kenkähyllyn ympäri huushollia. Ei se ollut kenkiä purrut, levittelyt vaan ne lattialle. Voi, odotan niin tammmikuun loppua, silloin menen katomaan Ottoa Tiilikaisiin !!!!!

Nytpä lähdetään Lenni kanssa pienelle lenkille pakkaseen, kun on vielä valoisaa. Huomenna jatkuu treenailu ja lopuksi herkutellaan pipareilla, glögillä ja muilla herkuilla ennen joulutauon alkamista. Hmmm...odotan niin Miiran tekemää mutakaukkua se vie kielen mennessään, nam!!!!