Poden tässä flunssaa, mutta yritän kirjoittaa tänne jotain viime treeneistä. Jos kirjoituksessa ei ole mitään tolkkua niin laitetaan se flunssan piikkiin. Ajatus ei nimittäin ihan kulje. Viime tiistaina oli tän vuoden viimeinen Tiian valmennus kerta ja aiheena oli pujottelu. On se kumma miten oma mielen vireystila vaikuttaa niin paljon treenin sujumiseen. Edellisenä iltana olin ollut iltavuorossa ja nukkunut "koiranunta" koko yön. Aamulla tuntui kuin en olisi nukkunut ollenkaan. Aamuvuorosta päästyä oli pakko ottaa pienet päikkärit, mitä ei pitäis tehdä ja treeneihin!!!

Nooo...asiaan. Lenni tuntui olevan täynnä energiaa ja intoa. Toisin kuin minun ajattelu kyky taisi jäädä kotiin hattuhyllylle haukottelemaan. Ykkös-kakkos väli jo tuotti ongelmia. Lenni ei meinannut malttaa pysyä paikoillaan lähdössä. Sitten ajattelin että lähden Lennin kanssa melkein yhtä aikaa, että saadaan alkuun hyvä vauhti. Tässä kohtaa olin unohtanut, että mehän osataan juosta ja vautia löytyy. Lenni ampui kuin tykin suusta meidän entiseen vahtiin nähden hypyille. En meinnut kerta mukaan millään ja tekemään ennakoivaa ajoissa. Lenni teki omia ratkaisuja ja paineli huit, hait eteen päin vääriä esteitä. No, sillä oli ainakin hauskaa toisin kun mulla. Olis siis pitänyt ottaa alku hallitusti ja lähteä liikkelle ykkös-ja kakkos hypyn välistä. Tässä sitä oppii!!!!

4:s, 5:s väli tuotti ongelmia, kun en itse ollut varma omasta liikumisesta ja kun mä epäröin Lenni huomaa sen heti ja se alkaa myös arpomaan mennääkö vai ei? 8-9 hypyt tuotti  kanssa erityistä pään vaivaa, kun Lenni ei meinannut hypätä 9 hyppyä, vaikka mielestäni toimin siinä ihan oikein. Tiia koetti sitä Lennin kanssa ja sai sen hyppäämään. Kotona tuli vaan sitten mieleen, että en sanonut Lennille hyppy sanaa. Voiko se olla noin pienestä kiinni? Kyllä se varmaan voi. No aina ei suju, mutta ei anneta sen lannistaa harjoitusta vaan kehiin.

Tiia antoi hyviä vinkkejä, kuin toimia Lennin kanssa KÄYTÄ PALKKANA ÄÄNTÄ heti kun jokin vaikea onnistuu ja muutenkin. Lennihän ihastui Tiian heti, kun hän kokeli 8-9 hyppyjä Lennin kaa ja kiekaisi WAU, kun Lenni meni oikein. Se selvästi tykkää ja tietää tehneensä oikein heti, kun kuule kehun ja se on nopein tapa palkata koira. Tiia käski mun käyttämään ääntä ja vähät välittämään mitä muut siitä ajattelee, niin hänkin tekee.

Ajattelin ruveta harkaamaan Lennin kanssa eri keppikulmia verkkokeppien avulla ja parantamaan pujottelurytmitystä paremmaksi. Siinäpä sitä työtä riittää. Ajattelin varata puolen tunnin treeniaikoja viikolle, miten nyt noin työt antaan periksi. Tehdään kontaktitreeni erikseen ja pujoittelutreeni eri kerroilla.

Nyt vietellään parin viikon treenitaukoa ja kovasti jo odotellaan omien treenien alkamista, Tiian valmennuksia ja Juha Oreniuksen valmennus viikonloppua. Kirjoittelua jatkellaan sitten ensivuoden puolella.  Kiitämme kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotamme terveyttä ja onnellisia hetkiä tulevalle vuodelle!!! Alla pari joulukuvaa.