Jaahas, mitähän liene viimeksi oon kirjoitellut tänne blogiin? Meidän omat treenit ovat olleet aikas vaikeita nyt talvikauden alettua. Treenit on olleet aikasmoista kieputusta ja myönnän että olen hieman tylsistynyt ja turhautunut itseeni, koska en osaa uusia ohjaus juttuja kuten saksalaista ym. Nyt ei olla  päästy treenaaman tekniikkaa hallille omalla ajalla, mutta onneksi työvuorot näyttävät nyt sille, että asia korjaantuu !!! Minusta tuntuu, että ei edistytä yhtään jauhetaan vain paikallaan tai mielummin mennään takapakkia....boooooring!!!!! Kaipa sitä jokaiselle käy jossain vaiheessa näin, en tiedä mutta arvelen niin......

Lauantaina käytiin kisaamassa Pieksämäellä by Jaana&Iisa ja Miira&Wimma. Eka radalle lähdettiin kolmantena ja en kerennyt ottaa kuin Lennin autosta ja juosta radalle. Kontaktia Lenniin en kerennyt ottaa laisinkaan, siis kylmiltään radalle.... Lenni pysyi molemmissa aloituksissa paikoillaan. Meidän eka rata kosahti toiselle hypylle. Pakkovalssilla suunnittelin ykkös ja kakkos hyppyjen välin ja koska en malttanut odottaa, että Lenni on tarpeeksi lähellä kakkos hyppyä ennen kuin käännyin meni se esteen väärältä puolen. Ohjaaja masentui ja jatkoimme radan kuitenkin loppuun asenteella "ihan sama"???????? Kontakteilla en sanonut pysäytys ja vapautus käskyä, koska asenteeni oli hanurista.......Pirjooooooo????????

Toka radalle tuli myös kiire, koska kuulutus kuului ulos huonosti. Kerkesin ottaa Lenniin kontaktia ja "lennosta" radalle Jaana tuli sanomaan nyt on teidän vuoro ala mennä....o-ouuuu.... Vaikka toka radalta tulos oli myös hylly niin fiilis oli kuitenkin parempi kuin eka radalla. Kerroin tunnelmistani Miiralle eka radan jälkeen, kuinka jatkettiin asenteella "ihan sama". Miira sanoi, että "nyt pitäs läpsiä mua avokämmenellä kasvoille ei noin pidä ajatella, koira vaistoaa sen toimii ihan erilailla". Siis eihän se Miira pahaa tarkoittanut vaan sitä että mun asenne on aivan väärä!!!!! Ja oikeassa hän on!!!! Kannattaa nyt siis tarkistaa omaa asennettani, koska sillä on suuri merkitys koko harrastamisessa!!!! Jos ei usko omiin ja koiran kykyihin, ei koskaan voi onnistua!

Kiitos Miiralle ja kuumeiselle Jaanalle kivasta seurasta, kyllä me täältä vielä noustaan!!!!! (vaikka musta nyt tuntuukin, että ollaan Lennin kaa nyt kuopan pohjalla)